3

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Osakaskunnan nimi: Simonkylän vesialueen osakaskunta
Kotipaikka: Simon kunta
Sijaintikunta: Simon kunta
Kylä: Simonkylä
Kiinteistötunnus: 751:403:876:1

Osakaskunnan yhteinen vesialue sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:
Perämerellä Simojokisuun edustalla rajoittuen lännessä Simoniemen osakaskunnan
vesialueseen, idässä Oulun lääninraja, etelässä valtion vesialueeseen.
Simojoessa jokisuusta Malinin rajaan, sekä Kattilakoskesta Saukkokoskeen
ja on pinta-alaltaan 2877 hehtaaria.

Lisäksi osakaskunnan yhteiseen alueeseen kuuluvat em. vesistöihin ja vesistön osiin
liittyvät yhteisen vesialueen kanssa samalla kiinteistötunnuksella olevat vesijättö- ja
muut yhteiset alueet.
Osakaskunta toimii kalastuslaissa (286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana.

Osakaskunta on kokouksessaan 8 päivänä maaliskuuta 2003 hyväksynyt itselleen seuraavat säännöt:

1 §
Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen sekä siihen liittyvien vähäisten yhteisten maa-alueiden hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta.
Osakaskunnan tehtävänä on myös järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että pyritään mahdollisimman suureen vesialueiden pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä.
Osakaskunta kantaa ja vastaa osakaskunnalle kuuluvaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä toteuttamiseksi. Osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.
Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous lukuunottamatta niitä tehtäviä, jotka jäljempänä näissä säännöissä on määrätty hoitokunnan päätösvaltaan kuuluviksi. Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

2 §
Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella siten, että kalavedessä käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on enintään 1800 pyydysyksikköä.

Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:
- trooli -- yksikköä
- verkko (1,5 m x 30 m) 1 yksikköää
- verkko (yli 1,5 m x 30 m) 1,5 yksikköä
- talvinuotta 5 yksikköä
- katiska 0,5 yksikköä
- nuotta 10 yksikköä
- yksikköä pitkäsiima (100 koukkua) 1 yksikköä
- rysä korkeus 1,5 m 1 yksikköä
- rysä, korkeus yli 1,5 m 3 yksikköä
- avorysä 5 yksikköä
- uistin -- yksikköä
Satunnaisesti käytettävien pyydysten ja pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys, yksiköinnista tehdään päätös tarvittaessa.

l) Osakkaiden kesken jaetaan 1500 pyydysyksikköä. Jako suoritetaan kunkin osakkaan vesialueosuuden mukaan tasoittamalla murto-osat lähinnä suuremmaksi kokonaisluvuksi. Jaon perusteena käytetään kiinteistöjen yhteistä vesialueosuuslukua. Pyydysyksiköt voidaan jakaa osakaskunnan yleisen kokouksen päättämällä tavalla kohdan 4 mukaisesti

2) Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvien (KL 9 §:n l mom.) kotitarve- ja virkistyskalastusta varten varataan 200 pyydysyksikköä.

3) Ammattimaisesti harjoitettavaa kalastus-ta, pienosakkaiden lisäyksiköiksi ja muita erikoislupia varten varataan 100 pyydysyksikköä.

4) Yhteisen vesialueen kalastusoikeus tai osa siitä voidaan antaa vuokralle. Erikseen voidaan vuokrata pyyntipaikka, määrätyn kalalajin tai ravun pyyntioikeus taikka määrätynlaisen pyydyksen käyttöoikeus. Osakaskunnan tulee päättää kussakin vuokrauksessa enintään käytettävien pyydystenlukumäärä sekä vuokra-aika, vuotuinen vuokran määrä ja suorittamisaika. Lisäksi osakaskunnan tulee tehdä päätös vuokraajan velvollisuuksista, sekä muista vuorasopimuksen ehdoista. Osakaskunta päättää, toimitetaanko kalastuoikeuden vuokraus huutokaupalla vai muulla tavoin. Vuokrasopimus voidaan tehdä enintään kolmen (3) vuoden mittaiseksi. Edellä tässä kodassa mainituista asioista päättämisen
osakaskunta voi siirtää osaksi tai kokonaan hoitokunnalle. Hoitokunta huolehtii huutokaupan toimittamisesta. Ellei vuokrasopimusta saada aikaan huutokaupan perusteella, osakaskunnan hoitokunta voi vuokrata kalastusoikeuden muulla tavoin yleisen kokouksen päätöksen mukaisesti. Kalastuskilpailuden sekä muiden lyhytkestoisten kalastustapahtumien tarvitsemien vesialueiden vuokrauksesta voi päättää hoitokunta.


Osakkaalla on oikeus ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle lupa vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeutta. Luovutuksesta on ilmoitettava hoitokunnalle kirjallisesti. Oikeus kalastaa osakaskunnan yhteisellä vesialueella voidaan antaa vuokralle osakaskunnan kokouksen päätöksellä.

4 §
Osakaskunnan vesialueella voidaan kalastusta harjoittaa kaikilla kalastuslain ja kalastusasetuksen sallimilla pyydyksillä ja pyyntitavoilla, ellei työvoima- ja elinkeinokeskus tai kalastusalueen kokous ole kala- ja rapukantojen tuottavuuden parantamiseksi tai säilyttämiseksi tai osakaskunnan kokous osakkaiden kalastusmahdollisuuksien tasapuoliseksi jakamiseksi toisin päättänyt.

5 §
Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden ja siihen liittyvien samalla kiinteistötunnuksella olevien vesijättö- ja muiden yhteisten alueiden hoitotoimenpiteistä. Näitä päätöksiä tehtäessä on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevista asioista esitetty. Jos kalastuksen järjestämistä, kalakannan hoitoa tai näiden sääntöjen 2 §:n 2- ja 3-kohdassa tarkoitettujen erikoislupien antamista koskeva päätöksenteko siirretään kalastusalueelle, on tätä koskeva selvittelysopimus hyväksyttävä osakaskunnan kokouksessa.

6 §
Osakaskunta voi periä osakaskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvan maksun, jonka suuruus määrätään osakaskunnan kokouksessa. Muiden kuin osakkaiden maksut voidaan määrätä suuremmiksi kuin osakkaiden maksut. Milloin osakaskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia taikka vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksusta tai vuokrasta erikseen. Osakaskunta voi kalaveden hoitoa ja muita osakaskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin vesialueosuutta vastaavan maksun.

7 §
Osakaskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Hoitokunta voi tarvittaessa päättää osakaskunnan ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Hoitokunnan on kutsuttava ylimääräinen osakaskunnan kokous koolle, jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle 3 viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle.
Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite siitä tehtävä hoitokunnalle, jonka tulee päättää joko asian käsittelemisestä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa tai päättää, ettei hoitokunta vie asiaa osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi.

8 §
Osakaskunnan päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle hoitokunta.
Osakaskunnan kokouksesta kuulutetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja ilmoitetaan kirjekortilla niille toisesta kunnasta oleville osakkaille, joiden osoite on osakaskunnan hoitokunnan tiedossa. Kuulutus on julkaistava ja kirjekortit on postitettava vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa tulee olla mainittuna kokouksen aika, paikka ja siellä ratkaistavat asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävänä. Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa seitsemännestä kokouspäivän jälkeisestä päivästä lukien siihen saakka kunnes kokouspäivästä on kulunut 21 päivää.
Kokouksessa ei saa ratkaista asioita, joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu. Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite tehtävä kirjallisena hoitokunnalle helmikuun loppuun mennessä.

9 §
Varsinaisessa kokouksessa:
Kokouksen järjestäytymisen lisäksi;
1) esitetään ja hyväksytään äänestyksessä käytettävä äänestysluettelo;
2) esitetään hoitokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta;
3) esitetään edellisen vuoden tilit ja tilintarkastajain lausunto tilien ja hallinnon hoidosta;
4) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille;
5) päätetään mahdollisen ylijäämän käytöstä, tai maksuista;
6) tehdään näiden sääntöjen l-6§:ssä tarkoitetut päätökset;
7 hyväksytään osakaskunnalle tulo- ja menoarvio kuluvaksi vuodeksi;
8) määrätään hoitokunnan jäsenten, tilintarkastajain, kokousedustajain ja muiden toimihenkilöiden palkkiot;
9) valitaan hoitokunnan erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi 1 jäsen sekä henkilökohtainen varamies sekä päätetään kuka valituista hoitokunnan jäsenistä kutsuu koolle hoitokunnan ensimmäisen kokouksen;
10) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet tarkastamaan kuluvan toimintavuoden hallintoa ja tilejä.
11) valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varamies kalastusalueen ym. kokouksiin;
12) päätetään kalastuksesta ja metsästyksestä vesialueella;
13) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; sekä
14) käsitellään muut esille tulevat asiat.

10 §
Osakaskunnan kokouksen päätökset saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon edellä sääntöjen 8 §:ssä mainitulla tavalla. Selvitys osakaskunnan hoitokunnan toiminnasta ja hoitokunnan päätöksistä, kalastusalueen kalastuslain mukaisesti antamat päätökset, osakaskunnalle annetut haasteet sekä julkisen viranomaisen määräykset ja tiedonannot saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon ilmoittamalla niistä lähinnä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa.

11 §
Osakaskunnan kokouksessa kuliakin osakkaalla on vesialueosuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa ja valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni ja, jos osakaskunnan kokouksessa osanottajat siitä yksimielisesti sopivat, voidaan asianomaisessa kokouksessa muutkin päätökset tehdä niin.
Kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies.
Kokouksessa ei kukaan saa äänestää eneinmällä kuin kolmellakyrnmenellä prosentilla läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä.
Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös näin laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas, tai jos kyseessä on vaali, ratkaisee arpa.
Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:

1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi;
2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista;
3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista;
4) velan ottamista;
5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä;
6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä;
7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla;
8) kalakantojen hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevien tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi; taikka
9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä. Edellä l ja 6 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimen vahvistettäväksi, jos joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös on vahvistettava, jos se on tehty lain mukaisesti eikä aiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava asianomaisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen vahvistettavaksi.

12 §
Osakaskunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa johon on merkittävä:
1) kokouksen aika ja paikka;
2) miten kokous on kutsuttu koolle;
3) läsnä olevat osakaskunnan osakkaat tai heidän asiamiehensä sekä kunkin ääni-määrä;
4) kokouksessa tehdyt ehdotukset, tapahtuneet äänestykset sekä kokouksen päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjan tarkistajaa. Milloin puheenjohtaja itse pitää pöytäkirjaa, pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksen valitsema pöytäkirjan tarkistaja.

13§
Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu 3 jäsentä, sekä heille henkilökohtaiset varamiehet. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Ensinmäisellä kerralla erovuoroisuus ratkaistaan arpomalla.
Hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään on saapuvilla. Hoitokunnan kokouksissa johtaa puhetta hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.
Hoitokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. Hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja käyttää hoitokunnan puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona, jollei hoitokunta jossakin asiassa erikseen määrää toista asiamiestä.

14 §
Sen lisäksi mitä kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa sekä niiden nojalla muutoin on säädetty tai määrätty tulee hoitokunnan:
1) johtaa osakaskunnan toimintaa;
2) valvoa osakaskunnan etua;
3) tehdä osakaskunnan kokoukselle osakaskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat;
9) panna täytäntöön osakaskunnan kokouksen päätökset sekä huolehtia niiden tiedottamisesta ;
5) huolehtia osakaskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;
6) edustaa osakaskuntaa yhteisen kalaveden ja siihen liittyvien samalla kiinteistötunnuksella olevien vesijättö- ja muiden yhteisten alueiden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan;
7) pitää luetteloa osakaskunnan osakkaista ja heidän äänimääristä;
8) valvoa osakaskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista;
9) ilmoittaa hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tultua valituiksi heidän nimensä ja postiosoitteensa työvoima- ja elinkeinokeskukselle, asianomaiselle maanmittaustoimistolle sekä sen kalastusalueen hallitukselle, jonka alueella osakaskunta toimii; sekä päättää
10) käsitellä ja päättää suostumuksen antaminen laiturin, kaapeleiden (vesilaki l luvun 28 §) tai muiden sellaisten merkitykseltään vähäisten laitteiden sijoittamiseksi yhteiselle vesialueelle (vesilaki 4 luvun 5 §); suostumukset kilpailujen ja muiden järjestettyjen tilaisuuksien (kalastuslaki 8 § l mom.) yms. toimintojen järjestämiseksi (maastoliikennelaki 4 § 2 mom., vesiliikennelaki 21 § 4 mom.); suostumukset vähäisiin ruoppauksiin ja ruoppausmassojen sijoittamiseen (vesilaki l luvun 30 §, vesilaki 4 luvun 6 §) sekä suostumukset kalastus- ym. tutkimuksiin osakaskunnan alueella.
11) Milloin asiassa, joka olisi osakaskunnan kokouksessa ratkaistava, on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin, ennen kuin osakaskunnan kokous voidaan pitää, on hoitokunnan oikeus siitä päättää. Sellainen päätös on esitettävä osakaskunnan kokoukselle hyväksyttäväksi.

15 §
Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja yksi hoitokunnan jäsen yhdessä.

16 §
Osakaskunnan toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilit, selostus toiminnasta ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava tilintarkastajille ennen helmikuun loppua. Tilintarkastajien on annettava kertomuksensa hoitokunnalle maaliskuun15 päivään mennessä

17 §
Osakkaalla on oikeus tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on tällöin oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis- ja lähettämiskuluista. Tietoa ei tarvitse antaa kuitenkaan sellaisista seikoista, jotka voimassaolevan lainsäädännön mukaan on pidettävä salassa.

18 §
Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos päätöksen johdosta on tehty jäljempänä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa, kunnes 30 päivää on kulunut oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.
Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, osakas, jonka oikeutta osakaskunnan tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan.
Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouk-sen käsiteltäväksi. Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus.
Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.

19 §
Osakaskunnalla voi olla sihteeri, toimitsija ja tämän henkilökohtainen varamies, rahaston-hoitaja, valan tehneitä tai vastaavan vakuutuksen antaneita kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka hoitokunta ottaa toimiinsa ja vapauttaa tehtävistään. Se mitä näissä säännöissä on hoitokunnasta määrätty sovelletaan tarpeen mukaan toimitsijaan ja hänen varamieheensä.